100-vuotiaiden salaisuus

Arja Jämsén (vas.) työskentelee yksikön johtajana ISOssa ja Tuula Kukkonen yliopettajana Karelia-ammattikorkeakoulussa.  


Satavuotiaita suomalaisia on paljon ja määrä kasvaa. Vuonna 2016 yli satavuotiaita oli väestörekisterikeskuksen mukaan 819.

Hakasalmen huvilan näyttelyssä Helsingissä seitsemän 100-vuotiaan Suomen ikätoveria kertoo elämästään ja paljastaa pitkän ikänsä salaisuuksia. 

Yksi kertoo salaisuuden olevan lapsissa ja lastenlapsissa, toinen taas siinä, ettei ole ollut lapsia!  Eräs arvelee 81 vuotta kestäneen avioliiton vahvistaneen hyvinvointia ja tuoneen pitkää ikää – tosin liiton kestävyyttä selitetään puolison runsailla työmatkoilla. 

Työyhteisön ja ahkeran työnteon merkitys mainitaan usein, mutta samalla muistutetaan, että myös sahti on ollut sangen tärkeää. Yhden satavuotiaan mainitsema elämänmyönteisyys vaikuttaa yhdistäneen heitä kaikkia. ”Yksinkertainen elämä, ilo ja kohtuullisuus kaikessa” – siihen tiivistyy paljon tuon sukupolven asenteesta. 

Salaisuuksien selityksenä ei näy funktionaalisia elintarvikkeita, erikoisruokavalioita, eksoottisia liikuntalajeja, somea eikä muutakaan teknologiaa, ei ympärivuorokautista kauppojen aukioloa, eikä sen enempää hemmottelu- kuin uskomushoitojakaan. 

Myös Pirkko Lahti ja Ulla Numminen ovat selvitelleet pitkän iän salaisuutta. He kuvaavat kirjassaan Satavuotiaiden kädenjälki, miten nykyiset satavuotiaat elävät aivan toisenlaisessa maailmassa kuin mihin syntyivät. He ovat kokeneet kolme sotaa. He jälleenrakensivat Suomen ja loivat pohjan ja perustan hyvinvointivaltiolle.

Lahti ja Numminen kysyivät kymmeneltä satavuotiaalta pitkän iän salaisuutta. Vastauksissa toistui ajatus vaikeuksien voittamisesta: ”Välillä aina meni kivi kenkään. Se otettiin pois ja jatkettiin matkaa.” Päällimmäisenä oli myönteinen elämänasenne ja tyytyväisyys, vaikka monella oli taustalla ankara lapsuus, sodat ja menetykset sekä raskas työ. Elämään sisältyi onnistumisen kokemuksia työssä ja perheessä. Elämää ovat ohjanneet selkeät elämänarvot, rehellisyys, ahkeruus ja tunnollisuus. 

Maailmalta löytyy neljä satavuotiaiden keskittymää. Japanin Okinawassa satavuotiaiden määrä on viisinkertainen Suomeen verrattuna. Siellä ihmiset viettävät yksinkertaista elämää, hoitavat puutarhaansa ja syövät kasviksia, mutta eivät punaista lihaa. Italian Sardiniassa nautitaan elämästä, juodaan punaviiniä ja syödään punaista lihaa ja juustoa, mutta myös kasviksia. Kaliforniassa adventistien yhteisössä liikutaan paljon, syödään kasviksia ja pähkinöitä. Hengellinen elämä on keskeistä. Ja neljäntenä alueena on Etelä-Italian kylä, jossa ruokavaliossa on kalaa, papuja ja oliiviöljyä.

Pitkää ikää ei siis ratkaise punainen liha eikä kala. Yhtä vastausta ei löydy. Osuisiko lähimmäksi pitkän iän salaisuutta, jos rakentaisi elämänsä pienimuotoisen arjen varaan, nauttisi hyvästä seurasta ja söisi kasviksia ja pähkinöitä ja joisi päälle viiniä. 

Hakasalmen huvilan näyttely 100 ja rapiat. 

Pirkko Lahti & Ulla Numminen: Satavuotiaiden kädenjälkiä. Docendo. 2017