Pikkuvasikoista palvelutuotantoon

Teija Nuutinen toimii järjestösuunnittelijana Sininauhaliitossa.

Tunnustaudun järjestöjääräksi! Jo pikkulapsesta lähtien olen kuulunut johonkin itäsuomalaiseen yhdistykseen, jossa on haluttu parantaa maailmaa, tavalla tai toisella. Muistan, miten tärkeältä tuntui 4H-yhdistyksen ”pikkuvasikka” -toiminta -70-luvulla. Maalaistalojen lapsina saimme oman kasvattivasikan vuoden ajaksi omaan kotinavettaan – en tosin muista miksi! Mutta vasikan muistan, miten se pehmeällä turvallaan imi sormeani, jota kenties kuvitteli emolehmän tissiksi.

Kyläyhdistys ja kyläkoulu kaikkien kohtaamispaikkoina
Myöhempinä vuosikymmeninä, omankin perheeni maaseudulle perustaneena, kyläyhdistys tarjosi monenlaisia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Hankittiin kylälle katuvaloja turvaamaan lasten koulumatkaa tai järjestettiin kylän vanhuksille virkistyspäiviä kyyteineen, ruokailuineen ja kampaajapalveluineen.

Kyläkoulu toimi ”matalan kynnyksen kohtaamispaikkana”, tilana, jonne jokainen saattoi tulla semmoisenaan. Siellä tultiin kohdatuksi ja palvelluksi ihan vain sen vuoksi, että oltiin kyläläisiä. Ja itsekin sai osallistua. Kyläyhdistyksen ansiosta kyläkoulun jääkiekkokaukalossa paloivat sähkövalot, ja rantakalaillassa ja pilkkikilpailuissa jaettiin kauppojen ja yritysten lahjoittamia arpajaispalkintoja.

Oi niitä aikoja! Maailman muuttuessa myös yhdistystoiminnan on joko muututtava tai kuihduttava pois. Nyt täytyy ja nyt saa tehdä yhteistyötä muiden yhdistysten, seurakuntien, kuntien sekä monenkirjavan ”sote- ja hyte” -kentän kanssa, jotta yhä useampi pääsisi osalliseksi kohtaamisesta ja palvelluksi tulemisesta.

Ihmiskasvoista ihmisarvotyötä
Sininauhaliiton 106 jäsenyhteisöstä 15 toimii Savo-Karjalan eli Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon sekä Kainuun alueilla. Jäsenyhteisöissä on monenlaista vapaaehtoistoimintaa ja ruoka-aputyötä tai edistetään hyvinvointia luonnon, eläinten, käsillä tekemisen ja maaseutuympäristön avulla. Jossakin yhdistyksessä toimitaan lapsiperheiden, vanhusten ja maahanmuuttajien hyväksi kaupunkilähiössä. Jotkut yhdistykset tuottavat päiväkeskuspalveluja tai asumisen tukea oman kaupunkinsa tai kokonaisen maakunnan tarpeisiin.

Sininauhaliitossa edistetään jäsenyhteisöjen verkostoitumista ja kehitetään kummitoimintaa. Savo-Karjalan ja Kainuun jäsenyhteisöt tapaavat säännöllisesti ja ovat linkittyneet toisiinsa Facebookissa. Liiton kummiin voi ottaa yhteyttä esimerkiksi yhdistyksen koulutustarpeissa, avustus- ja arviointiasioissa tai sote-lakikiemuroiden selvittelyssä.

Sininauhaliiton jäsenyhteisöjen vapaaehtoiset ja ammattilaiset tekevät usein työtä kaikkein vaikeimmissa elämäntilanteissa olevien, rikkinäisten, yksinäisten, sairaiden ja syrjään jääneiden parissa. Päiväkeskuksissa ja kohtaamispaikoissa eletään yhteisöllistä arkea ja parannetaan maailmaa – tavalla tai toisella.

Blogin alkuosa on
julkaistu Sininauhaliiton verkkosivuilla 17.10.2017.