torstai 30. huhtikuuta 2015

Kunnallinen sosiaalipolitiikka mahdollistaa tai estää


Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, Kainuun sote-ky:

Onko 12,50 euroa kuukaudessa liikaa vai liian vähän lapsen harrastusmenoihin?
Tällä hetkellä julkisessa keskustelussa toimeentulotukea käsitellään monesta eri näkökulmasta. Ajankohtaisia näkökulmia ovat perustoimeentulotuen siirtyminen Kelan myöntämäksi etuudeksi ja viime syksynä huomiota herätti kuntien erilaiset myöntämiskäytännöt maahanmuuttajaperheiden lastenvaunuihin. Keskustelun sivuun on kuitenkin jäänyt kuntien väliset erot esimerkiksi täydentävässä ja ehkäisevässä toimeentulotuessa tai toimeentulotuen alikäyttö.

THL:n ylläpitämästä tilastokuutiosta selviää alue- ja kuntakohtaiset erot toimeentulotukimenoissa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön suosittelee, että kunnat budjetoisivat ehkäisevään toimeentulotukeen 3,3 % toimeentulotukimenoista. Vuonna 2013 tämä suositus ei toteutunut yleisellä tasolla lainkaan ja ehkäisevään toimeentulotukeen käytettiin koko maassa 2,7 % kaikista toimeentulotukimenoista. Kainuussa suhdeluku oli 3,2 % vuonna 2013.

Paljonko harrastusmenoihin, lastenvaunuihin tai hautajaisiin?
Yleisellä tasolla olevien erojen lisäksi myös kuntien välillä on suuria eroja yksityiskohdissa. Se kuinka paljon esimerkiksi lapsiperheiden harrastusmenoja tuetaan, kuinka arvokkaat lastenvaunut toimeentulotuella saa hankkia tai mitä kaikkea kustannuksia huomioidaan hautajaismenoissa vaihtelee. Kainuun soten toimeentulotuen myöntämisohjeissa lasten harrastusmenojen enimmäismääräksi voidaan kuittia vastaan myöntää 150 euroa vuodessa. Edelleen hautajaismenoina ei Kainuun sotessa huomioida hautakiveä, muistotilaisuudesta aiheutuvia tai kuolinilmoituksesta aiheutuvia kustannuksia. Nämä yksityiskohdat selittävät joiltain osin kustannusten vaihtelua kuntien toimeentulotukimenoissa. Toki toimeentulotukea hakeneiden ja saaneiden kuntalaisten määrä vaihtelee paljon alueellisesti, esimerkiksi vuonna 2013 Ahvenanmaalla 2,8 % asukkaista sai toimeentulotukea, kun Pohjois-Karjalassa tuen piirissä oli 8,6 % asukkaista. (THL/SOTKAnet)

Kunnallinen sosiaalipolitiikka mahdollistaa tai estää
Vaikka toimeentulotuen perusosa on Kelan myöntämä etuus vuodesta 2017 alkaen, kunnalliseen itsehallintoon ja päätöksentekoon jää edelleen suurelta osin valta päättää asioista: kuinka paljon toimeentulotukea myönnetään missäkin tilanteissa köyhimmille kuntalaisille. Näillä päätöksillä osaltaan mahdollistetaan tai kavennetaan heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten ja perheiden mahdollisuuksia ylläpitää omaa terveyttä ja hyvinvointia.
Toimeentulotukitilastojen rinnalla onkin syytä pohtia toimeentulotuen kattavuutta julkisena palveluna. Samaan aikaan, kun koko maassa 7 % sai toimeentulotukea vuonna 2013 (THL/SOTKAnet), jopa 20 % suomalaisista oli joutunut tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärissäkäynneistä rahan puutteen vuoksi (Kaikkonen ym.). Tämä osaltaan kuvaa sitä, miten sosiaaliturvan alikäyttö voi osaltaan ylläpitää väestön pahoinvointia.

Kirjallisuus
Kaikkonen R, Murto J, Pentala O, Koskela T, Virtala E, Härkänen T, Koskenniemi T, Ahonen J, Vartiainen E & Koskinen S. Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen perustulokset 2010-2014. Verkkojulkaisu: www.thl.fi/ath

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Wanted: Työelämäläheiset sosiaalialan osaajat!


Tarja Kauppila & Arja Jämsén:

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluihin kaivataan reippaita osaajia, joilta oman alan työ taittuu. Heillä ei sormi mene suuhun moniammatillisessa ja -toimijaisessa yhteistyössäkään.

Sosiaalialalla koulutuksen työelämälähtöisyys liitetään usein ammattikorkeakouluihin. Vielä paremmalta kuulostaa uudempi termi, työelämäläheisyys. Työelämä muuttuu ja toimintatavoissa on kaiken aikaa tarvetta myös kriittiseen arviointiin. Parhaimmillaan koulutus tarjoaa tukea työelämän uudistamiseen ja samalla koulutustakin kehitetään.

Hyvä yhteistyö on asennekysymys. Siinä tarvitaan toinen toistensa osaamista arvostavaa ja avointa, mukaan kutsuvaa ja ottavaa asennetta.  Yhteys kumppaniin ei välttämättä synny helposti. Tarvitaan rohkeita yhteydenottoja ja pelinavauksia, arjen vauhdissa ketterästi toimiva yhteyksiä ja yhteisesti ymmärrettävää kieltä.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) toteuttaa parhaillaan yhteiskunnallisesti tärkeää arviointia: valokeilassa ovat ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen väliset koulutuspolut sekä työelämäyhteistyö.  Arviointi on tarkoitus julkaista ensi syksynä.

Monet hyvät hankkeet, pilotit ja uudenlaiset työelämäavaukset ovat nähneet päivänvaloa esimerkiksi itäisen Suomen sosionomien koulutuksessa. Miten sitten "suuret laivat" kääntyvät työelämäläheisiksi kouluttajiksi? Se olkoon yhteinen ponnistuksemme.

Pidetäänpä yhteyttä!








tiistai 14. huhtikuuta 2015

ISOblogi avaa uuden vuorovaikutusväylän!

ISOn kumppaneille tarjotaan uusi mahdollisuus vuorovaikutukselle ja lukijoiden osallistumiselle. ISOblogi esittelee henkilökohtaisia näkemyksiä ja mielipiteitä sosiaalialan tämänpäivän tilasta ja tulevaisuuden näkymistä.

Blogin sisällöstä vastaavat ISOn henkilöstö sekä yhteistyökumppanit. Asiantuntevat, kohdeyleisönsä tuntevat kirjoittajat vastaavat lukijoiden toiveisiin blogin sisällössä ja aihe-ehdotuksia otetaankin mielellään vastaan. Aihe-ehdotuksia voit laittaa suoraan tämän blogin kommentteihin - tule mukaan!